Neljä viikkoa ja neljä kiloa

Nyt se on ohi. Neljä kiloa putosi painoa neljän dieettiviikon aikana.

Aineenvaihduntadieetti meni lopultakin mukavasti. Nyt pidän taukoa dieetistä, mutta en palaa vanhaan ruokasysteemiin, jolla olen lihonut. Tästä jää (toivottavasti) säännöllinen ruokarytmi, kolmen-neljän tunnin välein syöminen ja kohtuulliset annoskoot.

Ihme ja kumma, kova kahvin himo on hellittänyt, samoin makean nälkä. Ennen popsin jäätelöä joka päivä, nyt neljän viikon aikana yksi tötterö (jos muistan oikein).

Tällä systeemillä luulisi, että paino putoaa jatkossakin, jos nimittäin en sorru suklaan ja jäätelön houkutuksiin.

Dieetissä oli alkuun hankala löytää oikeat ruoka-aineet ja annoskoot. Kirja oli paikoin hyvinkin epätarkka. Facebook-ryhmästä sai selvennystä ongelmiin.

Ryhmässä moni valitti, että annokset ovat liian suuria. Minulle ne olivat pieniä, ja näläntunne vaivasikin melkein koko ajan. Ensimmäinen vaihe oli miellyttävin, sai syödä viljatuotteita  ja juureksia iänikuisten vihreiden kasvisten ja proteiinin lisäksi. Kakkosvaihe eli karppausjakso oli ankein. Kolmosvaihe muuten mukava mutta kasviksissa oli kiellettyjä eikä porkkanaa saanut syödä.

Kaiken kaikkiaan toimiva dieetti myös minulle. Ongelmakohta oli liikunta. Vain ykkösvaiheessa eli kahtena päivänä sai liikkua aerobista. Kakkosvaiheen kahtena päivänä piti tehdä painoharjoitusta, salitreeniä. Siitä en hirveästi pidä, osaksi siksi että saleilla raikuu poppiradio liian kovalla. Onneksi olin lomalla ja yhdellä viikolla pääsin käymään taloyhtiön hiljaisessa kuntoiluhuoneessa.

Kolmosvaiheen rentoutusliikunnan korvasin lähinnä venyttelyllä ja kevyellä vesiliikunnalla luonnonvesissä.

Parhaat dieettiruoat mielestäni ovat kaalilaatikko, johon tulee valkokaalisuikaleita ja paistijauhelihaa sekä sipulia ja liemikuutio, hernekeitto purkista. broilerin leikkeet uunissa kypsennettynä, pakastesei uunissa tomaatimurskan kanssa.

Jossain vaiheessa uusin dieetin ainakin viikon verran.

Kolmas viikko: paino ei putoakaan

Viikonloppuna kolmosvaiheessa yllätti kova nälkä, jälleen kerran. Söin vähän pähkinöitä, cashew-  ja hasselpähkinöitä, ja paljon hedelmiä.

Annokset ylittyivät, sillä näläntunne oli niin vahva. Kolmannen viikon alussa nälkä vaivasi taas. Söin proteiinia lounaalla ja päivällisellä, muuten kasviksia, hedelmiä ja vähän ruisleipää ja spelttipastaa.

Ilmeisesti ylensyönnin takia paino jumittui ja jopa nousi kilolla toisena ykkösvaiheen päivänä. Harmittaa, kun en saa päähäni näitä annoksia. Ryhmässäkin keskustellaan siitä, pitääkö proteiinipäivien välipalat puolittaa.

Kakkosvaiheen päivien pelastajaksi otin tällä kertaa keittokoneen, jolla voi tehdä esimerkiksi sosekeittoa kasviksista. Paksu sosekeitto tuntuu ruokaisammalta kuin raa'at kasvikset.

Ykkösvaiheen päivinä oli ylitöitä enkä jaksanut/ehtinyt lenkille. Vettäkin satoi molempina päivinä. Sekin voi olla osasyy siihen, että kiloja ei karisekaan, vaikka melko tiukasti noudatan ruokavaliota.

Töissä pystyn pitämään ruokarytmiä, kun teen valmiiksi ruoka-annokset ja välipalat.

Toinen viikko päivä 5. Vihdoinkin ruokaa.

Perjantai helpottaa taas, saa aamulla kaurapuuroa. Se maistuu aivan taivaalliselta mansikoiden kanssa. Puolikas avokadoa ja tomaattia lisäksi.

Lounaan söin urheiluopiston seisovasta pöydästä. Oli salaatteja ja kaloja alkupaloiksi, broilerikeittoa, jota otin pikkutilkan, sekä naudanlihaa ja kookosbroileria. Mielestäni pystyin pysymään kohtuudessa, vaikka olen suursyömäri ja noutopöytien kauhu.

Liikunnaksi rentouttavaa uintia viileässä Sapsojärvessä.

Välipalaksi vesimelonia, uusia porkkanoita ja muutama mansikka. Keitin kahvin ja kuumensin kauramaitoa ikään kuin maitokahviksi, maistuihan se ihan hyvältä. Tölkissä luki että se on tarkoitettu latteen ja capuccinoon, nimikin oli ikaffe.

Kahvin kaipuuni ei olekaan niin kova kuin pelkäsin. Joskus kun matkailin idässä olin viikonkin ilman kahvia, siihen aikaan ei Neuvostoliitossa oikein saanut kahvia. Kerran Sotsin matkalla olin pakannut oman perkolaattorini mukaan, mutta unohdin sähköjohdon. Ainoa kahvi mitä sai oli turkkilaistyyppinen väkevä juoma, joka keitettiin jokaiselle erikseen pienessä pannussa hiilillä.

Tänään iltaruoaksi laitan kalaa uunissa kasvisten kanssa. Alaskan seitiä pakastefileinä, helppo laittaa. Illan välipalaksi kaavailen mansikoita.

Ryhmässä on keskusteltu kilpirauhasen vajaatoiminnasta, jota on meillä monella. Olen käyttänyt Thyroxinia 23-vuotiaasta lähtien. Annostusta on pikkuhiljaa nostettu puoleentoista isoon tablettiin päivässä, nyt viimeksi työterveyslääkäri alensi annostusta niin että kahtena päivänä viikossa otan vain yhden.

Välillä on painava tunne kaulalla, en voi oikein laskea leukaa alas kun tuntuu kuristavalta, enkä pitää kauluksia jotka ulottuvat kaulalle asti. Aiempi työterveyslääkäri sanoi, että minulla ei ole enää kilpirauhasta ja painavan tunne johtuu vatsahapoista. Voi olla niin.

Mitään erikoista muutosta en ole huomannut näinä lähes kahtena dieettiviikkona. Ehkä en ole niin väsynyt kuin aiemmin, mutta se voi johtua lomasta. Kesäloma loppuu nyt. Saapa nähdä miten dieetin käy, kun olen töissä. Välillä on niin intensiivistä, ettei ehdi syömään. Pitää otta työpöydälle evästä, ettei ruokailuväli veny liian pitkäksi.

Toisen viikon päivä 4. Annoskokoa suuremmaksi.

Aineenvaihduntadieetissä on vaihtoehtoina joko 10 kilon tai 10-20 kilon painonpudotuksen tavoite ja sen mukaan syödään. Isompi tavoite, isommat annokset. Tuntuu järjenvastaiselta.

Aloitin 10 kilon tavoitteella. Nälkä tai näläntunne vaivaa melkein koko ajan, ja varsinkin kakkosvaiheen proteiinipäivinä. Niinpä aloin harkita isomman kilotavoitteen ottamista. Ryhmästäkin sain tukea ajatukselleni.

Neljäntenä päivänä, proteiinipäivänä, lisäsin annoskokoa. Söin kaalilaatikkoa ja edellispäivältä jäänyttä broileri-kasvismureketta isommat grammamäärät. Kasviksia meni paljon.

Nautin vielä illan välipalaksi kaalilaatikkoa.

Voi olla, että paino ei nyt putoa. Vatsa on aika turvoksissa. Broileripekonissa, jota aamiaiseksi söin, on rasvaa. Onkohan se sittenkään sallittua proteiinipäivinä tai muutenkaan?

Painotreeni tänäänkin, mutta kevyemmin kuin eilen. Vähän tuntui kainaloissa, että on lihaksia käytetty.

Kakkosviikko päivä 3. Proteiinipäivä tuntuu jo siedettävältä.

Toisella viikolla kakkosvaiheen päivät, jolloin syödään vain proteiinia ja vihreitä kasviksia, tuntuvat hieman helpommilta kuin ensimmäisellä viikolla. On jo enemmän valinnanvaraa, kun on perehtynyt kirjaan ja ryhmäläisiltä saatuihin vinkkeihin.

Broileripekonia löytyi marketista. Hankin varta vasten dieettikokkailua varten uuden pienen teflonpannun. Kuumensin siinä paketin broileripekonia, 120 grammaa, ja jaoin miesystäväni kanssa. Itselleni lisäksi paistoin kananmunan valkuaisen ja miehelle koko kananmunan ja lisäkeltuaisen. Ihan täyttävää, lisäksi rucolaa ja tuorekurkkua.

Aamupäivän välipalaksi kuumensin uudella pannullani pehmeää varhaiskaalia, pari herkkusientä, sipulia ja määrämitan nyhtöpossua. Maukasta.

Lounaaksi kaalilaatikko, yksi keräkaali pilkottuna ohuiksi suikaleiksi ja pannulla vähän pehmennettynä, 10-prosenttista naudan jauhelihaa, sipulia, mausteeksi meiramia ja pippuria. Gluteenitonta lihalientä sekaan ja uuniin 150-200 astetta vähintään tunniksi, pitempi haudutusaika saa kaalin maistumaan paremmalta.

Uunia olenkin nyt käyttänyt enemmän kuin normaalisti. Ei tarvitse rasvaa kypsennykseen ja kasvisten maku tulee minusta paremmaksi kuin höyrytyksellä.

Iltapäivän välipalaksi söin porosnackseja, pussissa oli vähän alle 50 grammaa. Hitaita pureskella porokiekot ovat, mutta maukkaita. Tuorekurkku sopii hyvin kuivatun poronlihan kaveriksi, täydentää makua ja raikastaa.

Iltaruoaksi tein omakeksimän murekkeen. Broilerin jauhelihaa, pieniksi muruiksi hakattua kukkakaalta ja tuoreita herkkusieniä pilkottuna, sipulia maun mukaan ja mausteeksi suolaa, pippuria ja currya tai kurkumaa. Laitoin seoksen uunivuokaan ilman muita sidosaineita.

Näiksi päiviksi suositeltiin painovoimailua. Kävin miesystäväni asuintalon kerhotilassa pienellä punttitreenillä. Siellä ei ollut muita ja sai rauhassa nostella aluksi pelkkää tankoa. Jalkaprässillä tein pienet sarjat, ja penkissä samoin, rautaa oli penkissä noin 20 kiloa. Vähän kieputtelin käsipainojakin, hauiskääntöjä ja ojennuksia. Ihan kivalta tuntui.

Penkkipunnerrusta proteiinipäivänä.

Kuntosali on minulle ollut pieni painajainen aina, ei suosikkiliikuntaani. Aikuisliikunnanohjauksen opinnoissani oli kuntosalitentti, jouduin opettamaan jalkakyykyn. En yhtäkkiä muistanutkaan miten se tehdään, vaan keksin itse erikoisen liikkeen, jota muut tenttijät sivusilmin kauhistelivat. Näyttöohjattavani oli lisäksi raskaana, mutta selviytyi omituisesta liikkeestäni. Tentin jouduin uusimaan ja uudessa yrityksessä osasin ohjata penkkipunnerruksen niin että meni läpi.

Toinen viikko, päivät 1-2. Syöminen on jo rutiinia

Nyt tuntuu jo helpommalta. Aamun kaurapuuro ja marjat, välipalana omenaa ja lounaaksi hernekeittoa sekä salaattia ja pari palaa täysjyväruisleipää nyhtöpossua päällä.

Ruokien valitseminen on jo rutiinia. Määrissä saattaa olla ylitystä. Iltaruoaksi myös hernekeittoa. Se tekee kylläiseksi ja pitää nälän poissa.

Tiistaina samat aamupalat, kaurapuuro maistuu mahtavalta vallankin kun ajattelee keskiviikon ja torstain kuilotuspäiviä. Söin paljon vesimelonia ja rucolaa. Seifileitä uunissa kasvisten ja tomaattimurskan kanssa, iltaruokana 10-prosenttisesta naudan jauhelihasta ja kasviksista tehty pastakastike, paljon tomaattimurskaa, ja spelttipastaa.

Liikunta jäi minimiin, arkiliikuntaa ja pieni kävelylenkki. Maha on turvoksissa edelleen, johtuneeko sipulin syönnistä. Vaatteet kiristävät ihan entiseen malliin.

5.-7. päivät: ylityksiä tuli

Vihdoin perjantai ja vähän enemmän syöntivaraa. Juhannusvieraana äidin luona ja tarjolla oli paljon kiellettyjä herkkuja. Kermalla höystettyä lohikeittoa söin ja illalla grillimakkaroita, valikoin matkalla isosta marketista vähiten lisäaineita sisältäviä. Sukulaiset olivat saaneet lohia ja sitä riitti meillekin grillattavaksi, luonnonlohta.

Söin avokadon puolikkaat kahtena päivänä, ja vähän pähkinöitä välipaloina.

Ilahduin siitä, että pystyin olemaan koskematta makeisiin herkkuihin. En ottanut pullia tai kakkuja, ja kahviakin vain tilkan mustana.

Lauantaina grillattiin kokolihaa ja sitä söin vähän yli annoksen. Saunominen lasketaan kai sopivaksi liikunnankorvikkeeksi.

Paluumatkalla sunnuntaina poikettiin sukulaisissa ja siellä oli tarjolla tuoreista mansikoista, pensasmustikoista, marengista, kermavaahdosta ja kinuskikastikkeesta koottu kakku. Otin sitä, mutta jätin kakkupohjan syömättä.

Illalla kotona puntarille ja yllätys, kilo vähemmän kuin viimeksi punnitessani, se oli noin viikko ennen aloitusta. Mitoissa ei tuntunut eroa, vyötärö yhä metrin, eikä vaatteetkaan tunnu yhtään väljemmiltä.

Harmikseni unohdin dieettikirjan äidin luo, enkä saa sitä pitkään aikaan, sillä äiti lähti eläkeläisten reissulle.